

Pitkä aika -taas.. Täällä ollaan, hyvin voidaan. Nova on jo iso poika, mittailtu ei olla kunnolla, mutta jos kotimittaus paikkansa piti niin säkä on 63cm tienoilla. Painosta ei mitään hajua, eiköhän kuitenkin 30 kilon paremmalla puolella. Turkki on ollut koko talven ajan tuuhea ja hyvässä kunnossa, kovasti poitsukka ulkona kehuja saa ulkonäöstään ja sosiaalisesta luonteestaan.


Puistossa käydään edelleen lähes joka päivä ja se onkin mielekästä pikku-ukolle. Kovasti leikitään kaikkien kanssa, tosin nyt on löytynyt pari kaveria joiden kanssa ei voi aikaa viettää samalla puolen aitoja, rähinähän siitä tulee. Vaan ei kai sitä voi kaikkia miellyttää, eikä tarviikaan.
Joulun vietimme vuoron perään kummankin vanhempien luona. Aattona äitini luona piti Nova pitää kiinni, muutoin olisi vanhempien Pontuspappa joutunut höykytykseen. Jouluna vielä 12 vuotias Pontus ei ainakaan sisätiloissa ja kiinni ollessa tykkää enää lainkaan Novasta, kun tuo on niin iso mötkylä jo. Ja liian innokas. Kesällä mahdollisesti näkee, että tulevatko mökilläkään enää toimeen keskenään. Nova tietenkin sai myös lahjoja ja innokkaasti niitä availi. Meinasipa toistenkin lahjoja lainata :) Joulupäivänä menimme Esan äidin tykö ja sielä piti kovasti paimentaa Esan 2-vuotiasta veljenpoikaa Jimiä. Ainakin perässä pysyttiin ja kokoajan tarkkailtiin missä Jimi liikkuu. Kinkkua Nova ei päässyt maistamaan, olen yrittänyt pitää ”ihmisten” ja koiranruuat erillään, vaikka nyt maksalaatikkoa edelleen välillä pojalle annankin.



Ensitalveksi tämä on ollut oikein hyvä, lunta on ollut riittävästi ja Nova on tykännyt lumessa telmiä. Monesti leikkiminen ja lumessamakoilu on aiheuttanut sen että unohdetaan kokonaan miksi ulos on menty. Lunta on kiva kaivaa, lumeen on kiva sukeltaa hartioita myöten ja lumipalloja on kiva jahdata. Lempileikki onkin ulkona ollut, kun potkiskelee lunta niin, että sitä saa metsästää ja haukkailla. Sitä myöden Nova onkin oppinut ottamaan kopin ilmasta! Aina ei tietenkään vielä onnistu, mutta suurimman osan ajasta koppi onnistuu, etenkin kun nappuloista kyse.
Nyt lumien sulaessa Novalta on alkanut karva lähteä. Villakoirat hyökkäilee sohvan alta, vaikka poitsua kuin harjaa ja vaikka kuinka monesti viikossa imuroisi. Tähän tahtiin Nova on kalju kesään mennessä :D No ehkei sentään, on niin hyvässä turkissa ollut koko talven.
Koirakouluun emme ole vieläkään selvinneet, on muka niin paljon muuta tekemistä. Viikonloput tuntuvat vähän järjestäen olevan kiireisiä. Kotikoulutusta siis edelleen, siinä rajoissa missä itse pystymme. Viimeaikoina olemme alkaneet opetella käsimerkkejä, ja esim istuminen 9 tapauksessa 10:stä onnistuu jo ilman käskysanaa. Myös uudet jutut tuntuvat menevän perille, kun ei ihan hirveästi ole häiriötekijöitä ympärillä.
Nova on myös melkoinen linssilude, yritin ottaa kuvia kämpästämme Earth hourin (valot pois) aikaan, kun laitoin kynttilöitä ja eikös poitsu tullut kurkkimaan mitä teen. :)
